SUKUTUTKIMUS

SUKUMME VARHAISVAIHEET JOHTAVAT GERMAANEIHIN JA ROOMAN VALTAKUNTAAN

Kyllöset Amerikassa.
Viimeiset vuodet Kyllösten sukututkimus on keskittynyt suvun varhaisten vaiheiden tutkimukseen etenkin geenisukututkimuksen avulla. Toinen tutkimuskohde on ollut Amerikan Kyllöset, joista Seija Tikkanen on tehnyt ansiokkaan kirjan. Sukuseura on kirjan kustantaja ja markkinoija.


Geenitestien perusteella on varmistunut, että Suomessa on ainakin kaksi geneettisesti erilaista Kyllönen-sukua. Savitaipaleen Kyllöset/Kylliäiset kuuluvat itäiseen N-klaaniin, mikä on suomalaisten miesten yleisin (72 %) geeniryhmä. He ovat tulleet Suomen alueelle idästä.
Kyllösten ja Ursinusten suku
Kuhmon Matti Kyllösen (s. 1600) jälkeläiset kuuluvat läntiseen, Suomessa harvinaiseen (0.5 %) R1b-klaaniin. Suvustamme on tehty neljä erillistä isälinjan geenitestiä ykromosomista, jotka kaikki ovat tuloksiltaan samanlaisia. Kuhmon Kyllösten jälkeläiset ovat harvinaisen selkeä isälinja ainakin yli 400 vuoden ajalta. Kahdesta henkilöstä on tehty laajin testi (BigY-700 testi), kahdesta muusta suppeampi testi. Näiden perusteella on varmistunut geneettinen sukumme, joka on R1b-S21607. Nykyisten testitulosten perusteella tähän ryhmään kuuluu Suomesta Kuhmon Kyllösten lisäksi ainoastaan Kangasalan Ursinius-suku.
Kyllönen/Ursinius -sukujen geneettinen historia johtaa aina ajanlaskumme alkuun ja vähän sen taaksekin Batavit-Germaaniheimoon. He asuivat Rooman valtakunnan rajan, Rein-joen suistoalueella, nykyisen Hollannin alueella. Batavit elivät läheisessä yhteistyössä Rooman valtakunnan kanssa. Mm. Rooman keisarien henkivartijoina käytettiin bataveja heidän uskollisuutensa takia. Rooman valtakunnan tuhon myötä suurin osa bataveista sulautuivat vähitellen frankkeihin. Germaanien sukupuussamme ei ole sentään Rooman keisareita, mutta kylläkin Rooman kansalaisia, kuten mm. kuuluisa kapinopitsija Caius Julius Civilis.
Brittein saarille


Roomalaiset jättivät Brittein saaret noin 400 tienoilla. Tämän jälkeen Pohjanmeren rannikkoseutujen germaaniheimoja levittäytyi Brittein Saarille. Seurasi ns. anglo-saksien invaasio saarille. Samalla tapahtui myös kristinuskon levittäminen saarille. Myöhemmin käytiin veriset sodat Brittein Saarilla kristittyjen ja viikinkien kesken. Mahdollisesti Kyllönen/Ursinius S21607-suvut jakaantuivat niihin, jotka lähtivät Brittein Saarille (Dryden, Minto, Shelton,Wood jne.) ja mantereelle jääviin (Kyllönen/Ursinius, Blaker , DeHoff jne.). Eli esi-isämme eivät muuttaneet anglo-saksien muuttoliikkeen mukana Brittein saarille, kuten aiemmin olen olettanut. Näyttää siltä, että Kyllönen/Ursinius -suku olisi lähtenyt omille teilleen muista geenisukulaisistamme jo noin 400-luvulla. Ron Dryden (USA) on sukuhaaramme, batavien jälkeläiset, valtuutettu geneettinen päätutkija yhdessä Pekka Ursiniuksen kanssa.Mitkä ovat sitten sukumme, Kyllönen/Ursinius, vaiheet 400-luvun jälkeen? Tämä on vielä toistaiseksi hämärän peitossa. Miten, milloin ja miksi tapahtui Suomeen tulo. Ja mitä kautta. Tanska-Ruotsi vai Baltia-Viro. Ursinius on tunnettu pappissuku, Kyllöset ovat paremminkin tunnettuja miekkamiehinä. Liittyvätkö nämä seikat mitenkään yhteen? Entä kristinuskon tulo Suomeen? Yksi mahdollinen linkki on tanskalainen Gyllenstierna-mahtisuku, joka liittyy Ruotsi-Suomen kuninkaallisiin. Netissä Vikipediahakukone pitää tätä mahdollisena, mutta kirjalliset todisteet vielä toistaiseksi puuttuvat. Itsekin olen tämän tulkinnan kannalla, koska muita vaihtoehtoja ei ole tiedossa. Osa Gyllenstierna-suvusta sammui 1700-luvulla miespuolisten suvunjatkajien puutteeseen, joten apuja geenitutkimukseen ei siltä osin nykyään ole. Ehkäpä vuoden kuluttua olemme taas viisaampia.
Mutta kaikkiaan, mielenkiintoistahan tämä sukututkimus on. Ja se etenee pienin askelin. Pysytään mukana. Annan mielelläni tarkempia tietoja geenitestien tuloksista ja yleensäkin geenisukututkimuksesta. Ottakaa yhteyttä.


Hannu Kyllönen


Kyllösten Sukuseura
Kaikki oikeudet pidätetään 2019
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi!